Sunnuntaipäivän puuhia

Sunnuntaina päätettiin tehdä kanalaan eteinen. Siitä on ollut monesti puhetta ja sunnuntaina se sitten sai alkunsa ja loppunsakin. Tarvikkeina käytettiin kaikenlaista "jämäpalaa", mitä navetan nurkista löydettiin ja mikä oli käyttökelpoista. Eteisen tarkoituksena oli saada varastointitilaa kanalatarvikkeelle ja ehkä hieman myös eristää lämmön pysyminen varsinaisen kanalan puolelle.

Hommahan lähti käyntiin tukipuiden asentamisesta. Tukipuiksi laitettiin "kakkosnelosta". Oveksi tuli joku tilan vanha ovi, olisko vanha saunan ovi.

Kanala sisältä ennen eteistä. Tuo pressu on muuten maailman järkevin keksintö tuonne orsien alle! Vähän kun nakkaa pohjalle purua niin helpompi puhdistaa. Harvoin päästävät munat tippumaan tuonne pressulle, mutta sitäkin välillä sattuu. Siitä lienee ne madotkin peräisin (ovat syöneet saastunutta kananmunaa kakan seasta)

Seiniin laitettiin ulkosaunan lattian päältä vapautuneet laudat, jotka eivät siis kosteudesta olleet kärsineet. Muutenkin navetasta saatiin ylimääräistä puuta menemään tähän rakentamiseen.

Projekti oli kyllä kaiken kaikkiaan sellainen että "käytetään kaikkea, mitä mieleen juolahtaa". Siitä syystä tuo vanha akkuna on laitettu tuonne seinän väliin plus että loppui tuo ponttipuu kesken :).Taiteellinen, sanoisinko.. Kokonaisuutta en menis habitare-messuille esittelemään, mutta meidän rouville ja Hartsalle ihan passeli.
Mullon haaveena saada tuohon ikkunaan joulun aikaan sitten jotkut sopivat jouluvalot <3 Ai niin, mä muuten sitten rakastan joulua, tulette huomaamaan sen luultavasti jo heti marraskuussa :)


Eteisen puolella on termostaatin ja lämpölampun katkaisimet ja säätimet. Kanala vaatii talveksi vielä toisen lämpölampun, ei riitä lämpö muuten.

 Valmis!

 
 

Eteiseen saatiin mukavasti menemään kaikki rehut, kalkit,vitamiinit, jne.

Ikkunasta on mukava seurailla kanoja iltapuuhissaan. Luukut olen nyt yöksi sulkenut että lämpö pysyy paremmin pirtissä ja että hiirenpirulaiset eivät pääse kanalaan nauttimaan lämmöstä ja ruoka-antimista.







Kanat voivat madotuksen jälkeen hyvin. Elikkä toisen kerran madotin viime lauantaina. Matilda on piristynyt ihan huikeasti tuon operaation jälkeen! Touhuilee kuten muutkin kanat. Nokkii edelleen hieman Hartikaista, mutta NoFight-suihke ja Hirvensarvisuihke on kovassa käytössä edelleen. Tehonnut on selkeästi, koska Hartsan tukka kasvaa jälleen, hitaasti mutta varmasti niskassa :) Hartikainen vihaa todennäköisesti minua, koska joka ilta on vuorossa suihkutus juuri kun on orrelle päässyt. Munien syöntiä odotellaan vielä kolmisen viikkoa.

Matilda onnellisena kylpemässä ulkotarhan ulkopuolella, kauheasti multa lenteli kun toinen itseään puhdisteli. Muut eivät malttaneet kylpyhetkeen osallistua, vaan nokkivat maata mielissään uudesta aluevaltauksesta.

Syksyisenä säät jatkuu, kohta on kynttiläaika Keksalassa! Ihanaa viikkoa! - Hellu

I hate Worms.

Heipä hei!

Kanalakuulumisista on taas jo vierähtänyt tovi. Vietimme viime viikonloppuna Rovaniemellä ihanien ystäviemme häitä. Sillä aikaa kotiamme ja eläimiä oli vahtimassa mun maailman paras iskä. Iskä oli ehtinyt seurailla kanoja viikonlopun aikana. Kävi selväksi, että kukon paljas niska ei johdu todellakaan sulkasadosta, vaan harmaa kana Matilda nokkii sitä mennen tullen ja palatessa niskasta. Herra Hartikainen hätistelee sitten taas vastoin aamuisin Matildaa pois ruokakupilta, jonka sinne edelleen joka aamu kiikutan. Ei muuta kun munanetistä ohjeistusta kysymään. Arveltiin vähän kanan olevan muutoinkin sekaisin päästään, se kun kyhjöttelee omissa oloissaan ja on muutoinkin erilainen kuin muut kanat ja makoilee paljon itsekseen. Pyllykin on usein siivottoman näköinen. Neuvoina munanetistä sain laittaa merisuolaa kippoon ja kukon niskaan pahanhajuisia aineita. Netti on kaikenlaista täynnä ja tulin sitten tilanneeksi lopulta NoFight-sprayn, tervalaastari-sprayn sekä hirvensari-sprayn. NoFight lähti heti samana ilta kun postiin tuli niin käyttöön. Sitä sumutellaan kanalaan kaksi kertaa päivässä ja sen pitäisi lievittää kanojen stressiä. Kukon niskaan tervalaastarin suihkutteleminen on hieman hankalaa, se kun tuppaa pistämään hanttiin ja laukkaa ympäri kanalaa.. Jonnekin sinne päin sitä sain kuitenkin suihkuteltua. Hirvensarvisuihke odottaa vielä tällä hetkellä postissa, kipeänä kun itse olen enkä ole sitä ehtinyt hakea aiemmin.

Pari iltaa mentiin näin. Sitten perjantai-aamuna huomasin harmaan kanan olevan todella vaisu. Se ei aamulla meinannut haluta kopista ollenkaan ulos ja jäi kyhjöttämään erillään muista surullisen oloisena silmät kiinni. Mietin koko päivän töissä että tänään taitaa päästä kanojen taivaaseen. Töistä tullessani olin tehnyt jo vaikean päätöksen että Matilda teurastetaan. Seurailin kuitenkin sitä siinä sitten vielä ja päätin siivoilla samalla ulkotarhaa.

Tällä aikaa mieheni ja isäni korjailivat saunan pukuhuoneen lattiaa, jonka huomattiin edellisenä päivänä olevan homeen vallassa..






Ulkotarhan lisäksi rupesin siivoamaan koppia sisältä ns. viikkosiivousta tarkemmin. Sitten mä näin NE. MATOJA! Kanojen orren alla pressun päällä kananlannan seassa valkoisia 1-1.5cm pituisia ohuita eläviä matoja, ÄLLÖÄ!!!!!! Se pressu haisi todella pahalle kun irrottelin sen siitä. Muistelin hätistelleeni kanoja pari kertaa pois n. viikko sitten pressun päältä, kun tonkivat niitä kakkoja. Hoksasin että ei jumatsuikka, ne onkin tonkinu niitä matoja! IUH! Muutaman kylmän väreen jälkeen nettiin ottamaan selvää että mitäs nyt pitää tehdä. Axilurista ja Flubenolista löytyi matolääkkeenä tarinaa. Kotona oli Axilur 250mg tabletteja. Tiedän että madotukseen suositellaan toista lääkevalmistetta, mutta siinä hädässäni päätin että Axilur saa nyt kelvata kun sitä on välittömästi saatavilla. Axiluria ei ole tutkittu varoaikojen suhteen kanoilla ja siksi ei suositella käytettäväksi. Valmistin kuitenkin heti kanoille kreikkalaisen jogurtin sekaan lääkeannoksen. 250mg tabletin murskasin sinne sekaan. Tuolla monissa lähteissä sanotaan että matolääkkeen kanssa on suotavampaa että annos on liian iso kuin että liian pieni. Kanat vetivät innokkaasti jogurtin naamariin. Herra Hartikainen on niin kohtelias kukko että antaa rouvien syödä ensin, olipa kyse vaikkapa matolääkkeestä. Näin ollen kukko ei juuri lääkettä saanut, mutta kanat saivat taatusti sopivan annosmäärän, ylikin :) Kukolle yritin nakin sisällä vielä heittää Axiluria, mutta kun ei niin ei. Kanat rientävät hakemaan kaiken kukon edestä ja tabletin jättivät syömättä. Päätin jättää kukon annoksen seuraavalle päivälle, josko sitten onnistuisi paremmin.

Sitten alkoi todellinen suursiivous. Kanala tyhjäksi ja mäntysuovan kanssa hankaamaan lattiat puhtaaksi mahdollisista loisten munista ja toukista. Pesät tyhjiksi ja pesuun. Loisten munia kuulema helposti jää juuri pesiin. Pesin kaikki mahdolliset mitä silmiini osui kanalasta. Kanat kärsimättömästi odotteli ulkotarhassa sillä aikaa kun emäntä puunasi kanalaa. Uudet pehkut koppiin ja pesiin uudet heinät. Kanat sisälle ja ulkotarhan siivoukseen. Senhän siis päivällä jo siivosin, mutta uudestaan jotta nämä sen jälkeen tulleet kakat saadaan sieltä pois. Keräsin ja sen jälkeen letkulla suihkutin koko ulkotarhan. Luukut kiinni yöksi ja kanat tyytyväisinä orsilla makoilivat uuden sahanpurun kotoisassa tuoksussa. Yöksi taas NoFight-sprayt kehiin.

Lauantaina aamulla puuron sekaan uusi matolääke. Tiedän varmuudella että Hartikainen käy syömässä kanojen jälkeen myös tuota puuroa joten se oli ainoa keino saada se menemään Hartsalle. Kanat saivat tod.näk. yliannoksen Axiluria mutta ei ollut mulla vaihtoehtoja. Kiireellä lähdettiin sitten aamusta heti miehen ukin hautajaisiin toiselle paikkakunnalle. Illalla palattiin ja mulla oli olo tosi kipeä. Eilen ei siis pystynyt juuri seurailemaan kanoja, kun oma olo oli todella heikko.

Tänä aamuna sitten vein kanoille puuroa. Hirveän huudon kanssa tulivat ulos kopista, tuli nimittäin nukuttua pidempään tänä aamuna. Hetken seurailin kanoja siinä häkin vieressä. Kovasti janoisempia olivat kuin muina päivinä, muuten ei matolääkkeen vaikutuksia kanoissa ollut huomattavissa. Matilda pyöräytti kakan ja kas, siellä oli kuolleita matoja seassa! Hurraa, matolääkkeet tehoavat ja Matilda on virkeämpi kuin edeltävinä päivinä! Pyrstö ei viistä enää maata :) Viikon päästä uudestaan madotus, näin ohjeessa neuvotaan. Olo on huojentunut. Kanan pylly on muuten siistiytynyt parissa päivässä :) Onneksi en Matildaa vielä teuraaksi käskenyt laittaa. Seuraillaan, voisiko nokkiminenkin loppua kun madot on saatu häädettyä. Jospa ihana Maddeni olisi vain stressaantunut ollut :)

Nyt on tiukat varotoimet menossa, päivittäin kakat pois kanalasta ja ulkotarhasta. Munat menee pari-kolme viikkoa nyt poistoon kun ei tuosta varoajasta tiedä. Arvelivat jotkut että 1-2 vkoa riittäisi, toiset sanovat että jopa kuukausi kannattaisi pitää varoaikaa. Kompromissilla siis ajattelen että 3 vkoa saa olla meillä varoaika. Tosin mähän annan niille ensi viikolla uuden madotuksen, eli ajanlasku alkaa vasta siitä sitten. Eli nyt on muna pannassa! :D

Tuosta annostuksesta vielä, laskeskelin eri munanetistä saamieni ohjeiden mukaan kanan annokseksi: "Axilur 250mg yksi tabletti/10 kana kg kohti, eli puolikas tabletti/5kg, 1/4 osa / 2,5kg.... jne." Eli laskin että jos jokainen kana painaisi 1.8-2.0 kg, olisi tuo 1/4 osa tablettia ihan ok. Eli kokonaisen tabun heitin sinne.

Mä jatkan lepäilyä, viettäkää ihana sunnuntai!