Virallinen siipikarjan pitäjä

Huomenta!
Eilen se sitten tapahtui, virallistaminen eläintenpitäjäksi ja pitopaikan rekisteröinti. Wuhuu! Eli virallisesti ollaan siipikarjan pitäjiä ja pitopaikan nimeksi saatiin Keksala! Kävin eilen töiden jälkeen maataloussihteerin luona ja homma kävi näppärästi. Huvittavaa oli lomakkeiden täytössä se, että minä (urpo) kirjasin siihen erikseen kanat ja kukon ja perään "seura- ja harrastuseläimet". Sihteeri kertoi, että ei olisi tarvinnut kukkoa eritellä, samaa lajiahan ne ovat. Tiesinhän toki tämän, mutta joku ajatuskatko käynyt päässä sitä kirjoittaessa :) Naureskelin kotimatkalla itsekseni omalle hölmöilylle. Treffattiin ihanan ystävän kanssa illalla ja suunniteltiin hyväksi meidän tulevan kesän reissut (Ysärifestarit ja Rooman matka). Ajoissa painelin petiin kun työviikon jälkeen väsymys iski jo klo:20.15...

Tänä aamuna kun olisin saanut nukkua pitkään, minut herätti Herra Hartikainen jyhevällä kukkokieullaan klo:06 ensimmäisen kerran. Vielä sain unen päästä kiinni, mutta vaativampi huuto kuului
seitsemältä ja se oli käskevä.
Herättävä oli.

Aamukahvia juodessani ja selatessani netissä iltalehteä kissamme Konti jahtasi mustekynää sohvankupeessa.



Aamu jatkui vaativan herran huudoilla ja olihan se ruvettava laittamaan ruokaa kanoille. Mä tykkään kanoille (ja kukolle, heh heh) kuivata vähän vanhaksi menneet leivänkannikat, jotta ne ei ehdi homehtua. Kuvassa oikealla mun ihanan retro-leipälaatikon päällä kanasten leivät.





Kuvissa työvaiheet kanojen aamuruokintaan :D mullahan on siis täysrehu, mutta näillä eväillä voisi olla järkevää että vaihtaisin sen puolirehuun. Mä siis edelleen joka aamu teen kanoille tällaiset satsit, vaihdellen toki ainesosia. Eli kaurahiutaleita, mannasuurimoita ja vehnälesettä puuroksi, sekaan omien kanojen munia murskattuna ja siihen härpäkkeet sekaan, mitä nyt kaapista löytyy ja mikä on menossa huonoksi/jäänyt tähteeksi. Tällä kertaa oli tomaattia, aprikoosia, banaania ja salaatinlehteä. Edelleen kanoille menee lisänä A-D-E-vita täysrehun seassa ja vehnänjyviä on tarjolla myös.

Tämä eväs kiinnostaa monesti koiriakin.


Alla meidän hurjat "munavarastot" kuvattuna. Tein tilaa lipastosta, etteivät munat pääse valtaamaan koko leivinuunin päällystä (buahahahaa!). Ihana jauhoastia on bongattu Vaalan huippukirppiksiltä. Sieltä on muuten se leipälaatikkokin. Munakennoja on niin paljon meillä, että saisi olla viisinkertainen määrä kanoja, että ne saataisiin ikinä täyteen, mutta ei se haittaa. Niistä on helppo leikata sopivia matkarasioita jos haluaa antaa jollekin munasia mukaan :D 

Kanat ja Hartikainen osasivat odottaa ruoan saapumista ja lujaa juoksivat ovelle vastaan, jälleen. Elisa etunenässä, Elisa on seurallisin ja ehkä ahnain tuon ruuan perään huutamaan. Massu taas on ahnein syömään eikä jaa omistaan. Matilda sitten taas on ehkä se hissukka, joka antaa syödä nokkansa edestä jos Massu käy nappaamassa.

Kanoilla on tuollainen häkkyrä virikkeenä. Tänä aamuna sinne saivat kurkkua ja omenaa. Tykkäävät nokkia tuota, jos on mieleiset eväät sisällä. Nää ei vaikuta kovin nirsoilta, melkeinpä kaikki kelpaa. Hernekeiton jämät saivat yksi päivä ja sekin meni. Kurkku on vähän nihkee, mutta paremman puutteessa menee sekin. Omena on herkkua ja muutkin hedelmät, paitsi aprikoosi ei ihan lemppari. Ai niin ja kalkkirypyläkuoresta, sitä on edelleen yhdessä munassa. Mutta, olen selvittänyt kuka se ei ainakaan ole. Nimittäin pääsin todistamaan yksi aamu Matildan munimista ja se teki ihanan, sievän rypylämättömän munan! Etsiväntyö siis jatkuu.

Jonkin verran Hartikaisella on niskassa "kaljuuntumaa", ilmeisesti joku kana sitä välillä aina nokkasee. Toisaalta kanoilla on menossa sulkasadon poikanen, sulkia löytyy pitkin maita ja mantuja.




Macy-koira nauttii kesästä. Nuuhkii ihania kanankakkojen tuoksuja. On ehtinyt jo pikkasen maistaakkin. Molemmat koirat. Iuh. Kanoille on tulossa sieltä salaatinlehteä pikku määrä. Koirat juoksee päivittäin usein tuon salaattiviljelmäni läpi vaikka kuinka karjun niille tekemästä niin. Pikkusiskollani on paljon paljon rehevämmät ja siistimmät viljelmät, blogia pitää hänkin: http://takeawaynektariini.blogspot.fi/

Pihamaan näkymiä aamuselta. Pihan perällä soma puusaunamme sekä navettaa näkyy oikealla kulmaus. Kaivo on idyllisen näköinen, mutta saunavetenä vettä voi vain käyttää. Entiseltä työkaverilta sain ihanat vieterikanaset, jotka nyt koristavat portailla yhdessä anopin tuoman kukan kanssa.

Jeps, mutta nyt jos jatkaisi tätä rauhallisesti alkanutta aamua suuntaamalla ulos, näyttäisi tulevan aurinkoinen päivä!

Ihanaa viikonloppua kaikille!

- Hellu, virallinen siipikarjan pitäjä.